Nenäinniemen tertiäärikäsittely kiekkosuodatuksella

Kun puhdistamon saneerausta alettiin suunnitella viitisen vuotta sitten, kiekkosuodatus oli Suomessa suunnittelijoillekin melko uutta. Verrattiin sitä muihin mahdollisuuksiin, kuten flotaatioon ja hiekkasuodatuksiin, mutta tämä alkoi kiinnostaa. Nyt näitä tulee muuallekin, kuten Espoon Blominmäkeen. Mutta me ehdimme saada tämän ensin käyttöön ja ollaan siten eturintamassa tämän tekniikan suhteen.
Petri Tuominen
Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy, Nenäinniemi - Toimitusjohtaja

Jyväskylän Seudun Puhdistamon 1973 käyttöön otettu Nenäinniemen puhdistamo on aktiivilieteprosessia hyödyntävä rinnakkaissaostuslaitos. Siellä käsitellään Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Uuraisten noin 155 000 asukkaan ja teollisuuslaitosten jätevesiä.

Lokakuussa 2013 laitos sai uuden ympäristöluvan, jonka aiempaa tiukemmat lupaehdot tulivat voimaan 2018. Niiden täyttämiseksi laitoksen laajentamiseen ja saneeraukseen oli budjetoitu yhteensä 30 miljoonaa euroa.  Uusi ilmastusaltaan laajennus ja kompressorirakennus, jälkiselkeytin ja nosto-pumppaamo jakojärjestelyineen sekä tertiäärikäsittely-yksikkö UV-hygieni- sointineen otettiin käyttöön vaiheittain puhdistamon toimiessa keskeytyksettä Jyväskylässä Päijänteen rannalla.

Veolia Water Technologies Suomen, Aquaflow Oy:n kiekkosuodatus- teknologiaan perustuva tertiäärikäsittely varmistaa lupaehtojen mukaisen kokonaisfosforin pitoisuuden 0,3 mg/l alittamisen. Käynnistyessään syksyllä 2017 se on viidellä 28 kiekon yksiköllään Suomen suurin kiekkosuodatuslaitos.

Kiekkosuodatus on kompakti ja energiatehokas

Syitä kiinnostukseen oli Tuomisen mukaan useita: laitos on yksinkertainen, käsittelytehot ovat yleensä hyviä, se kestää hetkittäisiä kiintoainekuormia ja tarvitsee hydraulisessa profiilissa vähän paine-eroa. Jälkiselkeytyksen häiriintyessä tilannetta voi kiekkosuodatuksella korjata.

Tutustumiskäynnillä vastaaviin laitoksiin Ruotsissa selvisi, että kokemukset kiekkosuodatuslaitoksista ovat olleet myönteisiä.

– Aina ei voi sanoa, mikä ongelmia aiheuttaa. Liete on biologisesti herkkää ja aktiiviliete voi häiriintyä esimerkiksi teollisuuden poikkeavista jätevesi- päästöistä. Myös kotikutoisia prosessihäiriöitä esiintyy. Kun jälkiselkeytys häiriintyy ja lietettä karkaa, jälkikäsittelyn tulee olla sellainen, että sillä häiriötä voidaan lievittää, Tuominen sanoo. 

Tutustumiskäynnillä vastaaviin laitoksiin Ruotsissa selvisi, että kokemukset kiekkosuodatuslaitoksista ovat olleet myönteisiä.

– Laitos ei tarvitse paljon huoltoa. Myös suodatinkankaat tuntuvat  kestävän. Niiden elinkaaren pituutta ei vielä taida kukaan osata arvioida. Laitos on myös hydraulisesti hyvä eikä tarvitse paljon paine-eroa. Muissa jälkikäsittely- ratkaisuissa olisimme joutuneet jo pumppaamaan käsitellyn jäteveden Päijänteeseen, mutta tällä ratkaisulla se onnistuttiin välttämään Tuominen sanoo.

– Kiekkosuodattimen painehäviö on vain muutamia kymmeniä senttejä, joten se ei yleensä vaadi pumppauksen järjestämistä vanhoillekaan laitoksille asennettuna, Veolia Water Technologies Suomen, Aquaflow Oy:n myyntipäällikkö Pauli Hyvärinen huomauttaa.

Hyvärinen painottaa kiekkosuodatuksen etuina muihin tertiäärikäsittelyn vaihtoehtoihin pientä energiankulutusta  ja erittäin kompaktia rakennetta, joka ei vaadi laitokselle massiivisen kokoista rakennusta. Lisäksi kiekkosuodatin ei normaalissa suodatusvaiheessa kuluta lainkaan energiaa.

– Vasta kun vastavirtapesuvaihe käynnistyy, lähtee suodattimen rumpu pyörimään ja pesupumppu käynnistyy, hän sanoo.

Kiekkosuodatuksen eduksi voi laskea senkin, että suodatin toipuu itsekseen mahdollisesta kiintoaineen ylikuormitustilanteesta, toisin kuin jatkuvatoimiset hiekkasuodattimet.

Kustannushyötyjä vielä varhaista arvioida

Ratkaisun kustannushyötyvaikutuksia on vielä varhaista arvioida, mutta ainakin energiankulutuksen odotetaan olevan kohtuullista.  Jyväskylän jätevedenpuhdistamo on mitoitettu kasvavaa seutukuntaa varten vuoteen 2030, ja Petri Tuominen uskoo näiden rahkeiden riittävän.

– Lisää tehdään, jos uusia tiukennuksia  lupaehtoihin tulee,  hän tarkentaa.

Nenäinniemen kehitys ei kuitenkaan seisahdu saneerauksen valmistumiseen kesällä 2018. Lietteenkäsittelyn saneerauksen suunnittelu on jo käynnissä. Mädättämöiden biokaasun tuottoa parannetaan, kun biokaasulaitos saneerataan.

Jatkossa pyritään nostamaan lietteiden syöttösakeuksia, joiden pitäisi olla vähintään 10 %. Lämmön suhteen olemme omavaraisia, käytetystä sähköstä lähes puolet tuotetaan itse. Sitä halutaan edelleen parantaa, Petri Tuominen kaavailee.

 

Projekti-insinööri Sonja Saviranta pääsi syksyllä 2017 käyttämään Suomen toistaiseksi suurinta kiekkosuodatuslaitosta. 

Nenäinniemen puhdistamon saneeraus ja laajennus
2016–2018:

  1. Ilmastusaltaan laajennus,
           n. 17.000 m3
  2. Nykyisten ilmastusaltaiden   saneeraus, sekoittimien asennus typenpoistoa varten
  3. Uusi kompressorirakennus
  4. Uusi jälkiselkeytin,
          noin 6.200 m3
  5. Jälkiselkeyttimien jakotorni
  6. Uusi nostopumppaamo ja   jakotorni biologiselle osalle
  7. Jälkikäsittelyrakennus
  8. Kemikalointi ja kiekko-  suodatus
  9. UV-desinfiointi
  10. Tulvapumppaamo
  11. Varaus lämmön talteen-   otolle lähtevästä jätevedestä
  12. Pääsähköistyksen saneeraus, prosessien energia- kulutuksen seuranta, vara- voimakone,  uusi raportointijärjestelmä